Kolmen raaka-aineen nutella (aikuiseen makuun)

Myönnettäköön näin heti alkuun, että en osaa sanoa, miltä Oikea Nutella maistuu. Joskus pentuna sain ruinattua kauppareissulla halpisversio-suklaalevitteen. Söin koko purkillisen yksin salaa parissa päivässä ja kävin sniikisti ostamassa säästöpossusta kaivamillani kolikoilla uuden purkin, jottei possutteluani huomattaisi. Ahmimisesta oli kuitenkin tullut niin äklö olo ja inho tahnaa kohtaan, että toinen purkki jäi kaappiin lojumaan, kunnes jokunen vuosi myöhemmin se heitettiin avaamattomana pois. Eikä ole koskaan sen jälkeenkään tehnyt mieli kokeilla mitään suklaatahnaa. True story. En edes muistanut tätä tapahtumaa ennen kuin nyt.

Instagramissa tuli muutama päivä sitten feedfeedin kohdalla vastaan itse tehdyn nutellan ohjevideo. Se näytti niin herkulliselta, että päätin itsekin kokeilla nutellan valmistamista. En edes jaksanut etsiä mitään ohjetta, vaan tein lonkalta. Resepti on varsin simppeli: siihen tulee vain hasselpähkinöitä, tummaa suklaata ja hieman rypsiöljyä. Lopputuloksesta tuli huikean hyvää! Maku on onneksi kaukana siitä lapsuusajan äklömakeasta suklaalevitteestä. Leivän päälle en vieläkään tätä laittaisi, mutta itse tehty nutella sopii mielestäni erinomaisesti esim. puuron tai banaanijäätelön kanssa nautittavaksi. Sitä voisi käyttää myös dippikastikkeena hedelmille. Kuvassa nutella on juuri tehtyä ja vielä hyvin juoksevaa, mutta suklaan jäähtyessä tahna paksuuntuu selvästi. Se kannattaa säilyttää jääkaapissa, mutta ottaa sieltä hyvissä ajoin huoneenlämpöön, jotta se notkistuu (tarvittaessa sitä voi myös lämmittää hetken mikrossa).

Varoitus: saattaa aiheuttaa riippuvuutta! ;)

Nutella
160 g hasselpähkinöitä
100 g tummaa suklaata
2 rkl rypsiöljyä

Levitä hasselpähkinät uunipellille ja paahda 200 asteessa 5-7 minuuttia. Anna jäähtyä. Laita hasselpähkinät teholeikkuriin ja anna koneen käydä, kunnes pähkinät ovat muuttuneet ensin jauhoksi ja lopulta tahnaksi. (Voit joutua välillä kaapimaan seosta koneen laidoilta, jos se jää sinne jumiin.) Sulata suklaa. Kaada sula suklaa ja rypsiöljy pähkinävoin joukkoon ja blendaa tasaiseksi. Kaada purkkiin ja säilytä jääkaapissa.

Yrttiöljy + pienet leipäset

Heips, täällä taas! Heinäkuu meni nopeasti ohi. Vietin aikaa ystävien kanssa, kävin nautiskelemassa kesä-Hesasta, menin naimisiin (!), matkustin Roomaan ja krhm, pelasin aika paljon Pokémon Go:ta. Kunhan vaan ehdin, niin päivittelen näistä jutuista toisen blogini puolelle, joten käykäähän siellä kurkkaamassa, mikäli kiinnostaa. :)

Tässä taannoin tekaisin ravintolatyyliin "alkupalaksi" ihanaa rapeakuorista leipää ja sen kanssa helppoa ja maukasta yrttiöljyä. Toimii erittäin hyvin! Leivän tekaisin mutu-tuntumalla, yrttiöljyn ohje on pieniä muokkauksia lukuun ottamatta Muista syödä välillä -blogista. Yrttiöljy sopii loistavasti myös esim. kasvissosekeiton kanssa tarjottavaksi!

Pienet leipäset

7,5 dl lämmintä vettä
1,5 rkl suolaa
1 ps kuivahiivaa
12 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Ei tarvitse vaivata, kunhan aineet juuri ja juuri sekoittuvat, niin se riittää. Anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Iske sitten ylimääräiset ilmat pois ja laita yöksi (tai ainakin pariksi tunniksi) jääkaappiin.

Nosta parin lusikan avulla suoraan leivinpaperilla vuoratulle pellille haluamasi kokoisia kasoja. Paista 225 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes kuori on saanut sopivasti väriä. (Voit samalla laittaa uuniin pienen kulhon vettä, jotta kuoresta tulee erittäin rapea veden höyrystyessä.) Tarjoile esim. yrttiöljyn kanssa.

Taikina säilyy jääkaapissa monta päivää, joten ei tarvitse välttämättä leipoa kaikkea kerralla!

*     *     *

Yrttiöljy

0,5 dl rypsiöljyä

0,5 dl oliiviöljyä

1 sitruunan mehu

2 tl sokeria

1 tl suolaa

2 tl valkoviinietikkaa

3 dl tuoreita yrttejä (basilikaa, persiljaa)

mustapippuria

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja blendaa tasaiseksi.

Asia on pihvi

Syön harvoin punaista lihaa enkä arjessa kaipaa sitä lautaselleni, mutta aina silloin tällöin tekee mieli oikein kunnon rotevaa liha-annosta. Hetki sitten ostin elämäni ensimmäisen pihvin ja sille piti tietysti tehdä kaveriksi punaviinikastiketta. Pihveistä tuli täydellisen kypsyiset (eli raa'at :D) ja kastikkeesta yllättävän hyvää aiempiin yrityksiin verrattuna. Eipä sillä, kyllä nuo lohkoperunat ja porkkanpyreekin ansaitsevat tulla mainituksi, menivät nekin aika nappiin! Kyllä tällainen ateria kelpaisi mulle minä tahansa juhlapäivänä.

Punaviinikastike
3 salottisipulia
1 iso valkosipulinkynsi
1 porkkana
2 jumboherkkusientä
nokare voita
1,5 rkl ruokosokeria
3 rkl punaviinietikkaa
4 dl punaviiniä
6 dl vettä
2 rkl lihafondia
timjamia
rosmariinia
2 laakerinlehteä
2,5 tl maizenaa (+ tilkka kylmää vettä)

Kuutioi sipulit, siivuta valkosipuli ja porkkana. Leikkaa herkkusienet paloiksi. Kuumenna isossa kattilassa nokare voita ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Lisää sitten valkosipuli, porkkana ja sienet, paista hetki. Lisää sitten ruokosokeri ja anna kasvisten karamellisoitua hetki. Lisää punaviinietikka, punaviini, vesi ja lihafondi. Keitä lientä kasaan, kunnes sitä on noin puolet alkuperäisestä määrästä (meillä kesti noin 40 min). Lisää timjami, rosmariini ja laakerinlehdet, keitä vielä 20 minuuttia. Siivilöi kastike ja tarkista maku, lisää tarvittaessa esim. sokeria. Sekoita maizena tilkkaan kylmää vettä ja lisää kastikkeen joukkoon, kiehauta ja sekoittele, kunnes kastike paksunee.

Lohkoperunat
4 perunaa
loraus rypsiöljyä
paprikajauhetta
suolaa
mustapippuria

Kuori tai pese perunat ja leikkaa ohuiksi lohkoiksi. Sekoita perunalohkot kulhossa öljyn ja mausteiden kanssa. Levitä uunipellille ja paista 200 asteessa 45-60 minuuttia tai kunnes perunat ovat saaneet pintaan kauniin kullanruskean värin.

Porkkanapyree
4 isoa porkkanaa
nokare voita
loraus kevytmaitoa
suolaa

Kuori porkkanat ja pilko muutamaan palaan. Keitä hyvin suolatussa vedessä pehmeiksi. Soseuta ja sekoita joukkoon nokare voita ja loraus maitoa, mausta suolalla.

Täydelliset pihvit
2 naudan ulkofilee- tai entrecôte-pihviä
mustapippuria
loraus rypsiöljyä
nokare voita
suolaa

Ota pihvit huoneenlämpöön 30-60 minuuttia ennen paistamista. Mausta pippurilla. Kuumenna pannussa loraus rypsiöljyä ja lisää sitten vielä nokare voita. Nosta pihvit pannulle ja anna paistua rauhassa 1-1,5 minuuttia. Käännä ja paista toiselta puolelta vielä 1-1,5 minuuttia. Nosta pihvit pannulta ja kääri löyhästi folioon, anna tekeytyä 2-5 minuuttia. Mausta lopuksi suolalla.

Veikeä punajuurileipä + porkkanavoi

Harvemmin sitä tulee törmättyä missään punaiseen leipään. Päätin korjata tämän suunnattoman vääryyden ja tekaisin punajuurileipää. Mahtava väri haalistui hieman sisältä paiston aikana, mutta aikas hyvä ensimmäiseksi yritykseksi, eikös? Leipä sopi loistavasti makeahkon porkkanvoin kanssa nautittavaksi, eikä oikeastaan edes kaivannut sen kummempia päällisiä. 

En tiedä, onko tämä kaikille ihan tuttu juttu, mutta mulle tämä seuraava jippo oli ihan käsittämätön, lähes maaginen ja suorastaan mullistava juttu hiivan kanssa leipomisessa. Tuorehiivaa on välillä vähän hankala saada sekoittumaan nätisti nesteeseen... No eipä ole enää! Kun tuorehiivaa sekoittaa suolan kanssa vähän aikaa, se muuttuu nestemäiseksi (kokeile, jos et usko!). Tämä hiivalitku onkin sitten huomattavasti helpompaa saada yhdistettyä taikinaan. Ei enää klimppejä! Nerokasta.

Punajuurileipä
200 g punajuurta
0,5 dl vettä
10 g hiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl ruokosokeria
270 g hiivaleipävehnäjauhoja

Kuori punajuuret ja pilko ne palasiksi. Keitä, kunnes punajuuret ovat pehmenneet. Lisää punajuurien joukkoon vesi ja soseuta sileäksi. Sekoita hiivaa ja suolaa keskenään, kunnes ne muuttuvat nestemäisiksi. Lisää sokeri, punajuurisose ja jauhot. Vaivaa taikinaksi. Anna kohota esim. lämpimässä vesihauteessa noin 1,5 tuntia. Muotoile leipä uunipellille haluamasi malliseksi, peitä liinalla ja anna kohota vielä 30 minuuttia. Sivele pintaan hieman vettä ja paista 180 asteessa noin 30 minuuttia. (Jos haluat leipään ekstrarapean kuoren, laita uuniin leivän viereen myös pieni kulho vettä, joka höyrystyessään rapsakoittaa pinnan mukavasti.)

Porkkanavoi
3-4 porkkanaa
50 g voita
ripaus suolaa

Kuori porkkanat ja höyrytä/keitä ne kypsiksi. Soseuta voin kanssa ja lisää ripaus suolaa. Anna jäähtyä.

Kelluvat saaret (aka lumimunat) mantelipraliinilla

Aikoinaan abivuonna lukulomalla tuli varmaan katsottua enemmän telkkarista ruokaohjelmia kuin päntättyä niitä kirjoja. Jossain ohjelmassa esiteltiin ranskalainen jälkiruokaklassikko: oeufs à la neige eli suomeksi lumimunat. Klassikko tunnetaan myös nimellä floating islands - jälkkäri koostuu nimittäin unelmankevyistä marenki"saarista", jotka kelluvat vaniljakastikkeen päällä. Minun on siitä asti tehnyt mieli kyseistä herkkua ja nyt viime viikonloppuna vihdoin sain aikaiseksi kokeilla sen tekemistä kotona. Eihän tässä mennyt kuin reilut 6 vuotta! :D Koska epäilin, että höttöinen jälkkäri kaipaisi kaverikseen jotain purtavaa, tekaisin koristeeksi ja suutuntumaksi mantelipraliinia. Kuulostaa turhanpäiväiseltä hienostelulta, mutta praliini syntyy helposti muutamassa minuutissa ja nostaa jälkkärin aivan uudelle tasolle. Se kannattaa lisätä annokseen kuitenkin vasta tarjoiluhetkellä, sillä sokeri alkaa sulamaan varsin nopeasti (niin kuin kuvailun aikana mulla kävi). Tärkein vinkki on kuitenkin se, ettei keitä marenkeja liian kauaa, sillä ne alkavat varsin nopeasti maistua munakokkelilta! Onneksi marenkia tulee alla olevalla reseptillä sen verran paljon, että voi tarvittaessa tehdä muutaman kokeilukappaleen. Alkuperäinen resepti on taste.com.au -sivustolta.

Kelluvat saaret eli lumimunat

vaniljakastike:

1 vaniljatanko

3 dl kuohukermaa

2,5 dl täysmaitoa

5 keltuaista

75 g sokeria

marengit:

5 valkuaista
165 g sokeria
+ 0,5-1 l maitoa keittämiseen

mantelipraliini:

80 g manteleita

55 g sokeria

Tee ensin vaniljakastike. Leikkaa vaniljatanko pituussuunnassa kahtia ja raaputa siemenet irti. Laita vaniljatanko siemenineen, kerma ja maito paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna, kunnes seos alkaa hieman kuplimaan, mutta ei vielä kunnolla kiehu ja ota sitten pois levyltä. Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin, siirrä valkuaiset syrjään odottamaan. Sekoita keltuaisten joukkoon 75 g sokeria. Kaada kuuma kermaseos keltuaisten joukkoon pienissä erissä koko ajan sekoittaen ja kaada neste sitten takaisin kattilaan. Laita levy keskilämmölle ja sekoittele kastiketta noin 4-5 minuuttia, kunnes se on 75-asteista tai kunnes se on tarpeeksi paksuuntunut. Siivilöi kastike ja anna jäähtyä. Peitä pinta esim. tuorekelmulla, jotta siihen ei muodostu kuorta.

Tee sitten mantelipraliini. Levitä mantelit leivinpaperille. Laita sokeri pienelle pannulle ja kuumenna pannua keskilämmöllä muutama minuutti, kunnes sokeri muttuu kullanruskeaksi. Voit heilutella pannua välillä, mutta älä sekoittele! Kun sokeri on mielestäsi sopivan tummaa, kaada se mantelien päälle. Anna jähmettyä vähintään 15 minuuttia. Leikkaa pieniksi muruiksi.

Tee lopuksi marengit. Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi ja lisää sitten sokeri vähitellen koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Vatkaa valkuaiset kovaksi, kiiltäväksi vaahdoksi. Laita maito kattilaan ja kuumenna poreilevaksi. Muotoile marengista esim. munan muotoisia paloja. Tämä on kinkkisin vaihe ja itse totesin, että se onnistuu helpoiten näin: 1) Ota kaksi isoa lusikkaa ja kauhaise toiseen iso möntti marenkia. 2) Toisen lusikan avulla kaavi marengista ylimääräiset pois ja siloita marenki munan muotoon. 3) Valmistele muutama marenkimuna valmiiksi eri lusikoihin, jotta keittäminen sujuu kätevämmin. --> Siirrä marenkimunat poreilevaan maitoon lusikoiden avulla. Huomaa, että marengit suurenevat keittämisen aikana, joten isoonkin kattilaan kannattaa laittaa kerralla maksimissaan kolme marenkia. Keitä noin 1-2 minuuttia, käännä toisinpäin ja keitä taas 1-2 minuuttia, kunnes marengit ovat kiinteytyneet. Nosta talouspaperin päälle kuivumaan. Testaa maku! Jos maistuvat munakokkelilta, keitä seuraavia vähemmän aikaa!

Kaada vaniljakastiketta lautaselle ja nosta päälle 1-2 marenkia. Ripottele päälle mantelipraliinia ja tarjoile heti!

Hummuksen haastaja: baba ganoush

Muutama vuosi sitten matkustin Barcelonaan tyttöporukalla ja kävimme syömässä kerrassaan hurmaavassa kasvisravintolassa, Juicy Jonesissa. Muistelen paikkaa lämmöllä niin uskomattoman värikkään sisustuksen kuin herkullisen ruoan osalta. Maistoin siellä ekaa kertaa baba ganoushia eli munakoisotahnaa, mutta jotenkin unohdin sen sitten moneksi vuodeksi. Katselin tässä vanhoja valokuvia ja baba ganoush muistui taas mieleen. Halusin kokeilla, olisiko se yhtä hyvää, kuin muistin sen olevan. Ja voi kyllä, vitsit mitä herkkua! Viime aikoina on tullut tehtyä aika usein hummusta, mutta nyt kyllä vaihdan sen tähän tahnaan. Baba ganoush on vähän hummusta makeampaa ja sopii ihan loistavasti leivän päälle tai dipiksi. 

Baba ganoush
1 munakoiso
1 valkosipulinkynsi
2 rkl tahinia
1 rkl oliiviöljyä
0,5 sitruunan mehu
juustokuminaa
chilijauhetta
suolaa
mustapippuria

Pistele munakoiso haarukalla ja paahda 200 asteessa noin 45 minuuttia kunnes munakoiso on todella pehmeä. Anna jäähtyä hieman ja kaavi sisus lusikalla tehosekoittimeen, heitä kuoret pois. Murskaa valkosipulunkynsi. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Lisää makusi mukaan juustokuminaa, chilijauhetta, suolaa ja pippuria.

Ihana avokadohummus

Olen jo pitkään kuolannut kuvia kauniin vaaleanvihreästä hummuksesta, jonka joukkoon on sekoitettu avokadoa. Päätin vihdoin kokeilla kyseisen tahnan tekoa, ja siitä tulikin odotuksien mukaan erittäin hyvää. Mun versio ei kyllä ollut läheskään yhtä kauniin väristä kuin näkemissäni kuvissa, mutta ehkäpä käyttämäni avokadot olivat hailakamman värisiä kuin muilla. Mutta mitäs pienistä - vaikka silmät vähän napisivatkin pettyneenä, makunystyrät olivat mielissään. :)

Avokadohummus
1 prk (380 g/230 g) esikypsennettyjä kikherneitä
2 avokadoa
1 valkosipulinkynsi
1,5 limen mehu
3 rkl oliiviöljyä
1,5 rkl tahinia
ripaus juustokuminaa
suolaa
pippuria

(+ chilihiutaleita)
(+ tuoretta korianteria)

Laita siivilöidyt kikherneet ja avokadot teholeikkuriin tai tehosekoittimeen. Murskaa valkosipulinkynsi ja purista 1,5 limen mehu. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi tahnaksi. Koristele halutessasi oliiviöljyllä, chilihiutaleilla ja tuoreella korianterilla. Nauti esim. leivän päällä tai dippinä.

Ihmeellinen mantelivoi

Kun uusi vuosi alkaa itse tehdyn mantelivoin parissa, tulee vuodesta varmasti hyvä. Itse tehty mantelivoi tulee NIIN paljon halvemmaksi kuin ostaisi valmiina kaupasta ja maku on ihan kohdillaan. Mantelivoihin ei tosiaan tarvita muuta kuin manteleita ja tarpeeksi tehokas keittiövempain, niin jo vain mantelit muuttuvat tällaiseksi öljyiseksi tahnaksi. Mantelivoi on mielestäni parasta puuroissa, kekseissä ja omenalohkojen dippinä. Kokeile ja ihastu!

Mantelivoi

200 g manteleita

(ripaus suolaa)

Levitä mantelit uunipellille ja paahda 200 asteessa noin 8 minuuttia, kunnes ne alkavat tuoksua ja saavat hieman väriä. Anna manteleiden jäähtyä. Laita mantelit teholeikkuriin ja anna koneen käydä, kunnes mantelit ovat muuttuneet ensin jauhoksi ja lopulta tahnaksi. (Voit joutua välillä kaapimaan seosta koneen laidoilta, jos se jää sinne jumiin.) Laita valmis tahna purkkiin ja nauti haluamallasi tavalla.

Kylmäsavuporotahna ruisnapeilla

Kylmäsavuporo on suurinta herkkuani. Yleensä nautiskelen sitä sellaisenaan jouluisin, mutta nyt päätin hemmotella itseäni tällä spesiaaliherkulla myös tähän aikaan vuodesta. Tein pororouheesta ruisnappien päälle taivaallisen hyvää tahnaa ja ai että, kyllä kelpasi. Kylmäsavuporo on niin voimakkaan makuista, että sitä ei tarvitse suurta annosta kerrallaan. Meillä kävikin niin, että ruisnapit ehtivät jo loppua, kun tahnaa vielä jäi. (Eipä kyllä haitannut yhtään, heh.)

Kylmäsavuporotahna
~ 0,5 punasipuli
150 g kylmäsavuporoa rouheena
200 g turkkilaista jogurttia
200 g maustamatonta tuorejuustoa
kourallinen hienonnettua lehtipersiljaa
loraus sitruunamehua
mustapippuria

+ ruisnappeja
+ lehtipersiljaa

Leikkaa punasipuli mahdollisimman pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia. Tarjoa tahna esimerkiksi ruisnappien kanssa ja koristele lehtipersiljalla. (Lisää tahna ruisnappien päälle vasta juuri ennen tarjoilua, jotta ruisnapit eivät ehdi vettyä.)

Paprikahummus ja pitakolmiot

Paahdetuilla paprikoilla maustettu hummus on kerta kaikkiaan dippien aatelia. Se maistuu todistetusti myös niille, jotka eivät pidä perinteisestä hummuksesta. (Tämä on oikeastaan harmillista, koska en saakaan enää syödä koko annosta yksinäni, vaan Mikki haluaa osingoille, heh.) Sillä aikaa kun minä puuhasin paprikahummuksen parissa, Mikki pyöräytti dipin kaveriksi söpöjä pitakolmioita. Pitakolmioiden resepti on suoraan Kaakao kermavaahdolla -blogista. Nämä pinnalta rapeat pienet leivät olivatkin juuri sopiva pari makeahkolle dipille. Pitakolmiot toimivat myös älyttömän hyvin tsatsikin kanssa, kannattaa kokeilla!

Paprikahummus
2 paprikaa
1 tlk (380 g/230 g) kypsiä kikherneitä suolaliemessä
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl tahinia
juustokuminaa
suolaa
mustapippuria

Kuumenna uuni grillivastuksilla 200 asteeseen. Puolita paprikat ja poista siemenet. Laita paprikat uunipellille kuoret ylöspäin ja paahda uunissa niin kauan, että kuoret alkavat mustumaan. Siirrä paprikat kuumina kannelliseen rasiaan ja anna jäähtyä (rasiaan kerääntyvä kosteus helpottaa kuorien irrottamista). Revi paprikoiden kuoret irti (ei ole niin nuukaa, vaikka kuorta vähän jäisikin). Valuta kikherneet ja purista valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa sileäksi tahnaksi. Laita pinnalle vielä hieman oliiviöljyä ja ripaus paprikajauhetta.

Pitakolmiot
3 dl vehnäjauhoja
2 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl turkkilaista jogurttia
1 dl maitoa
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl unikonsiemeniä

Sekoita kulhossa jauhot, kuivahiiva ja suola, lisää jogurtti. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää joukkoon. Vaivaa taikinaa 5-10 minuuttia, kunnes siihen syntyy kunnon sitko. Lisää sitten oliiviöljy ja unikonsiemenet ja vaivaa vielä niin kauan, että ne sekoittuvat kunnolla taikinaan. Laita kulhon päälle leivinliina ja anna kohota 1 tunti.

Kauli kohonnut taikina hieman alle sentin paksuiseksi levyksi. Leikkaa taikinapyörän tai veitsen avulla pieniä kolmioita. Asettele kolmiot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, sirota päälle hieman jauhoja ja anna kohota liinan alla vielä 30 minuuttia. Paista 210 asteessa noin 10 minuuttia. Jos haluat leipiin ekstrarapean pinnan, kaada uunin pohjalle puoli desiä vettä samalla kun laitat leivät uuniin.

Kylmäsavulohitahna ruisnapeilla

Omnomnom! Tämä kylmäsavulohitahna on kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan tolkuttoman hyvää. Sen valmistaminen on nopeaa ja todella helppoa ja ei oikeasti voi mennä pieleen! Kylmäsavulohitahnalla täytetyt ruisnapit ovat loistava tarjottava mihin tahansa illanistujaisiin. Jos on enemmänkin ihmisiä koolla, kannattaa tahnaa varata reilusti enemmän, sillä näitä voisi syödä yksinäänkin vaikka ja kuinka monta (...hotkaistiin nimittäin kahdestaan koko annos muutamissa minuuteissa...). Voisin kuvitella, että kylmäsavulohitahna sopisi täydellisesti myös perunoiden kanssa syötäväksi. Tiedän ainakin varmuudella, että tätä tullaan tekemään meillä vielä moneen otteeseen, NAM!

Kylmäsavulohitahna
150 g kylmäsavulohta
puolikas punasipuli
150 g ranskankermaa
0,5 dl tuoretta tilliä
1/4 lime
mustapippuria

+ ruisnappeja

Silppua lohi ja puolikas punasipuli pieneksi (esim. teholeikkuri/monitoimikone on tässä kätevä). Sekoita silputtu lohi ja punasipuli ranskankermaan. Nypi tuoretta tilliä ja hienonna, sekoita joukkoon. Mausta limellä ja mustapippurilla. (Lisää tarvittaessa myös suolaa, mutta muista maistaa ensin - lohi on itsessään melko suolaista!) Anna tahnan tekeytyä tunti jääkaapissa. Lisää tahna ruisnappien päälle vasta juuri ennen tarjoilua ja koristele vielä halutessasi tuoreella tillillä.

Monikäyttöinen lemon curd

Lemon curd on todella herkullinen, samaan aikaan kirpeä ja makea sitruunatahna, jota voi hyödyntää monin eri tavoin. Sitä voi käyttää hillon sijaan lettujen päällä, pikkuleipien tai macaronien täytteenä, jäätelön teossa tai vaikkapa kermavaahdon raikastajana. Itsehän myös herkuttelen syömällä tätä suoraan purkista...

EDIT 29.8. Herranjestas, huomasin nyt, että olin unohtanut kirjoittaa sokerin määrän reseptiin. Elikkäs tosiaan, sokeria tulee 1 dl. Saapi sitä laittaa enemmänkin, jos makeanhammasta kolottaa pahasti.

Lemon curd
2 sitruunaa
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 muna
2 tl maissitärkkelystä
50 g voita

Pese sitruunat hyvin. Raasta sitruunoiden keltainen kuoriosa hienoksi raasteeksi. Purista sitruunoista mehu (pitäisi tulla noin 1,5 dl). Laita raastetut sitruunankuoret, sitruunamehu, sokeri, keltuaiset, yksi kokonainen kananmuna ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna ja sekoita samalla niin kauan, että seos sakenee. Ota pois levyltä ja siivilöi sitruunankuoret pois. Kuutioi voi pieneksi ja sekoita lämpimän tahnan joukkoon. Anna jäähtyä ja säilytä tiiviissä rasiassa jääkaapissa.

Idioottivarma valkosipulimajoneesi

Siis tämän helpommaksi tai nopeammaksi ei majoneesin tekeminen voi mennä. Isket vain huoneenlämpöiset ainekset korkeaan astiaan, sekoitat _alle minuutin_ sauvasekoittimella ja valmista on! Kokeile ja ällistele, miten ihmeellistä taikaa ruoanlaiton parissa voi päästä näkemään.

Aioli eli valkosipulimajoneesi
2 valkosipulinkynttä
2 tl dijon-sinappia
1 keltuainen
0,5 sitruunan mehu
ripaus valkopippuria
ripaus
suolaa
2 dl huoneenlämpöistä rypsiöljyä

Murskaa valkosipulinkynnet. Laita kaikki ainekset korkeaan astiaan (esim. siihen, mikä todennäköisesti tuli sauvasekoittimen mukana). Laita sauvasekoitin kiinni astian pohjaan ja käynnistä. Pidä sauvasekoitinta pohjassa, kunnes öljyä on enää vain pinnalla (tämä tapahtuu muutamissa sekunneissa!). Sitten voit lopuksi nostaa sekoitinta kohti pintaa, kunnes loputkin öljystä ovat muuttuneet majoneesiksi. Ja se oli siinä!

Paistettua parsaa ja hollandaise-kastiketta

Parsamania alkaa hieman hiipumaan ja makunystyrät alkavat kaipailemaan jo mansikoiden ja muiden kesäherkkujen perään. Nyt kuitenkin vielä yksi parsaohje tältä keväältä eli melkoinen klassikkoannos: pannulla paistettua vihreää parsaa ja ihanan voista hollandaisea. Kokeilin ekaa kertaa hollandaisen tekoa ja se oli yllättävän nopea juttu. Hollandaisea ei kannata tehdä sen enempää kuin kerralla tarvitsee, koska uudelleen lämmittäessä se menee helposti pilalle. Tuo alla olevan reseptin määrä on kuitenkin aika minimimäärä, mitä kastiketta voi tehdä (yhden keltuaisen vispaaminen on todennäköisesti vähän tuhoon tuomittua) ja siitä riittää parille hengelle. Jos on yhtään enemmän syöjiä, niin kannattaa reilusti tuplata reseptin määrät!

Paistettu parsa
1 nippu vihreää parsaa
reilu nokare voita
suolaa

Katkaise parsoista puumainen tyviosa pois. Kuumenna pannu ja lisää voi. Paista parsoja pannulla noin 5 minuuttia, kunnes ne alkavat saada hieman väriä. Mausta suolalla.

Hollandaise-kastike
50 g voita
2 keltuaista
1 rkl sitruunamehua
suolaa
valkopippuria

Sulata voi ja jätä odottamaan. Laita kattilan pohjalle vähän vettä ja varaa esiin kattilaan nähden sopivan kokoinen kulho (tai käytä haudutuskattilaa). Erottele keltuaiset kulhoon ja lisää sitruunamehu. Kuumenna vesi poreilevaksi, älä anna kiehua täysillä! Laita kulho kattilan päälle ja ala vispaamaan voimakkaasti. Jatka vispaamista, kunnes seos on kuohkea ja paksuhko. Lisää sitten voisula ohuena norona ja vispaa samalla koko ajan. Poista kulho vesihauteesta ja mausta suolalla ja valkopippurilla. (Jos keltuaiset ovat päässeet kypsymään liikaa ja kastikkeessa näkyy klimppejä, tilanne on vielä mahdollisesti pelastettavissa siivilöimällä.)

Itse tehdyt falafelit pitaleipien ja tsatsikin kanssa

Oi falafelit! Miksi en ole koskaan aiemmin maistanut niitä? Nämä ihanat kikherneistä tehdyt pyörykät maustetaan korianterilla ja juustokuminalla... täydellistä! Oikeaoppiset falafelit ilmeisesti friteerataan, mutta halusin yrittää paistamista vähemmällä rasvamäärällä. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan tuloksena oli ulkopuolelta palaneita ja sisältä raa'aksi jääneitä palleroita. Hätäratkaisuna paistoin pyörykät uunissa ja nekin osoittautuivat hyviksi. Friteeraamalla olisivat toki varmasti vieläkin maukkaampia ja mehukkaampia, joten sitäkin kannattaisi kokeilla.

Siinä missä falafelit yllättivät minut positiivisesti, tsatsiki suurin piirtein räjäytti tajunnan. Siis miten olenkaan voinut missata jotain näin hyvää? Luultavasti siksi, että tsatsiki ei kuulosta kovin kummoiselta: jogurttia, kurkkua, valkosipulia. Ei voisi vaatimatonta raaka-ainelistaa katsomalla uskoa, kuinka mielettömän herkullista tämä kastike on. Kreikkalaiset kyllä näköjään tietävät asiansa. Jostain syystä annos vaatii tolkuttoman määrän kastiketta, joten sitä kannattaa valmistaa reilusti.

Ehdottomasti hauskin osuus tämän ruoan valmistamisessa oli noiden pitaleipien paistaminen. Hihkuin hulluna ja taisin jopa taputtaa käsiäni yhteen, kun tirkistelin uunin luukusta pullistuvia pikku leipäsiä. Osittain tämä taisi johtua siitä, että kisailtiin, kuka arvaa, mikä leivistä pullistuu ensin ja omaa tuli tietysti kannustaa. Kaikki leivistä eivät muodostaneet kunnon ilmataskua vaan jäivät lättäniksi, mutta nekin sai halkaistua helposti.

Pitaleipien sisään laitettiin falafelien ja tsatsikin lisäksi vuonankaalia, tammenlehtisalaattia ja korianteria. Oli namia.

Falafelit

2 prk (à 380 g/230 g) käyttövalmiita kikherneitä

1 punasipuli

3 valkosipulinkynttä

1 rkl rypsiöljyä

nippu tuoretta korianteria

0,5 sitruunan mehu

1 muna

2 rkl korppujauhoja

2 tl juustokuminaa

1 tl jauhettua korianteria

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria

0,5 tl paprikajauhetta

0,5 tl chilijauhetta

+ seesaminsiemeniä

Valuta kikherneet hyvin. Pilko punasipuli ja murskaa valkosipulit ja kuullota niitä öljyssä pannulla noin 5 minuuttia. Sekoita kaikki ainekset keskenään (ei seesaminsiemeniä) sauvasekoittimen tai tehosekoittimen avulla. Anna taikinan maustua jääkaapissa ainakin puoli tuntia. Muotoile taikinasta palloja tai pihvejä. Pyörittele seesaminsiemenissä ja paista 225 asteessa noin 25 minuuttia. (Voit myös friteerata falafelit tai yrittää paistaa ne pannulla reilussa öljyssä.)

Pitaleivät

3,5-4 dl vehnäjauhoja

0,5 ps kuivahiivaa

0,5 tl suolaa

~ 1,5 dl lämmintä vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää lämmin vesi. Sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Lisää tarpeen mukaan jauhoja tai vettä, jotta saat taikinan, joka ei enää tartu sormiin. Peitä leivinliinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi - tämä vie noin tunnin. Jaa taikina 6 osaan ja kaulitse mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikioiksi levyiksi. Anna nousta liinan alla vielä 15 minuuttia. Paista 250 asteessa noin 7 minuuttia.

Tsatsiki

1 kurkku

1 tl suolaa

4 valkosipulinkynttä

500 g turkkilaista jogurttia

4 tl sitruunamehua

1 tl kuivattua minttua

mustapippuria

Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi ja laita siivilään lavuaarin ylle. Ripottele päälle suola ja anna mehustua 15 minuuttia. Tällä aikaa purista valkosipulinkynnet ja sekoita valkosipuli, turkkilainen jogurtti, sitruunamehu ja kuivattu minttu keskenään. Puristele kurkkuraastetta, jotta ylimääräinen neste lähtee ja sekoita jogurtin joukkoon. Lisää mustapippuria makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa ainakin 1 tunti ennen tarjoilua.

Höyrytettyä lohta sitruskastikkeessa & paahdettua fenkolia, omenaa ja punasipulia

Pari vuotta sitten kävimme ravintolapäivänä Serenity -pop up ravintolassa syömässä monen ruokalajin illallisen. Parhaiten jäi mieleen elämäni paras lohiannos, jonka reseptin kokki onneksi lahjoitti ruokailijoille. Lohi oli kypsennetty sous vide -menetelmällä vesihauteessa ja se oli uskomattoman mehukasta. En edes tiennyt, että lohesta voi tehdä jotain niin hyvää. Sous vide -laitteet ovat hävyttömän kalliita pömpeleitä ja niitä löytyy hyvin harvan kotikokin keittiöstä. Itse haaveilen, että ehkä joskus tulevaisuudessa voisin investoida sellaiseen, mutta saa nyt nähdä. Halusin kuitenkin sous vide -laitteen puuttuessa kypsentää lohen hieman uunissa tai pannulla paistamista lempeämällä menetelmällä ja päädyin kokeilemaan sen höyryttämistä. Ja sehän oli helppoa ja lohi kypsyi muutamassa minuutissa. 

Tuo fenkoli-omena-punasipulipaistos on muuten paras lisäke, mitä on kotona tullut tehtyä. Fenkolit ovat mielestäni olleet hieman arveluttavia tapauksia anista muistuttavan hajunsa puolesta, enkä olisi ehkä itse älynnyt käyttää omenoita pääruoan lisukkeena, koska yhdistän ne niin vahvasti makeisiin jälkkäreihin. On ihanaa, että uskallan nyt käyttää näitä aineksia ruoanlaitossani. Meillä tullaan varmasti näkemään tätä lisäkettä jos jonkin kaverina. Kannattaa kokeilla!

Höyrytetty lohi
400 g lohta
suolaa
mustapippuria

Poista lohesta nahka ja ruodot. Leikkaa leivinpaperista hieman lohipalaa suurempi pala ja aseta lohi sen päälle. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna höyrykattila ja nosta lohi leivinpaperin avulla höyrytysosaan. Kypsennä 6-7 minuuttia.

Fenkoli-omena-punasipuli -lisäke
1 fenkoli
2 Golden -omenaa
2 punasipulia
reilu loraus avokadoöljyä
suolaa
mustapippuria

Pilko fenkoli ja omenat kuutioiksi ja leikkaa punasipulit lohkoiksi. Levitä kasvikset leivinpaperin päälle ja lisää reilulla kädellä avokadoöljyä (ei nyt kuitenkaan ihan niin, että uivat siinä), mausta suolalla ja pippurilla. Paahda 225 asteessa 20-25 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet ja hieman ruskistuneet.

Sitruskastike
2 dl verigreippimehua
1 dl appelsiinimehua
2 rkl limemehua
2 rkl sitruunamehua
1,5 rkl maissitärkkelystä
1 sipuli
25 g voita
suolaa
mustapippuria

Purista hedelmistä mehu ja sekoita mehun joukkoon maissitärkkelys. Hienonna sipuli ja paista voissa noin 10 minuuttia. Lisää sitrusmehu ja kiehauta, kunnes kastike paksuuntuu. Jos haluat täysin sileää kastiketta, anna jäähtyä hieman ja sekoita kastiketta tehosekoittimella tai sauvasekoittimella sen verran, että sipulit ovat soseutuneet. Kuumenna jälleen ja mausta suolalla ja pippurilla.

Maukas kikhernetahna eli hummus

Ihastuin hummukseen muutama vuosi sittten barcelonalaisessa kasvisravintolassa. Matkan jälkeen olen tehnyt hummusta lukuisia kertoja kotona. Se on loistava dippikastike esimerkiksi porkkanatikuille ja se maistuu myös levitteenä leivän päällä. Käytän hummukseen yleensä valmiiksi kypsennettyjä kikherneitä, sillä raakoja kikherneitä pitää liottaa vedessä vähintään muutama tunti, ja sen jälkeen kypsentämisessä kuluu vielä 45-75 minuuttia. Mielestäni hummus voi maistua vähän tunkkaiselta, jos siinä ei ole riittävästi sitruunamehua, joten lisään sitruunaa aika reilulla kädellä.

Olen aina ennen jättänyt juustokuminan pois reseptistä, koska en pidä kuminasta, ja luulin niiden tarkoittavan samaa asiaa. Ostin kuitenkin epäileväisenä juustokuminaa ja yllätyin - tämähän on juuri se ihana mauste, mikä maistuu monissa intialaisissa ruoissa. Pikaisen googlettelun jälkeen sain selville, että juustokumina eli jeera ja kumina ovat tosiaan kaksi täysin eri maustetta, jotka vain sekoittuvat keskenään nimiensä vuoksi. Hämmennystä lisää se, että englanniksi juustokumina on cumin ja kumina caraway. Ei ihme, että en ole aiemmin tajunnut näiden eroa. Monet kuminanvihaajat karttavat turhaan myös juustokuminaa - kokeilkaa ja yllättykää!

Hummus
1 tlk (380 g/230 g) kypsiä kikherneitä suolaliemessä
1 keskikokoinen valkosipulinkynsi
3,5 rkl sitruunamehua
2,5 rkl oliiviöljyä
4 rkl vettä
2 rkl tahinia eli seesaminsiementahnaa
suolaa
mustapippuria
juustokuminaa eli jeeraa
paprikajauhetta

Valuta kikherneet ja laita ne tehosekoittimeen. (Voit hoitaa soseutuksen myös kulhossa sauvasekoittimella.) Murskaa valkosipulinkynsi ja lisää kikherneiden joukkoon. Lisää sitruunamehu, oliiviöljy, vesi ja tahini. Soseuta. Lisää maun mukaan suolaa, mustapippuria, juustokuminaa ja paprikajauhetta. Tarjoa esimerkiksi porkkanatikkujen ja ciabatan kanssa.

Sokeriton omenasose

Minun tekee jatkuvasti mieli omenasosetta. Se johtuu ehkä siitä, että lunta ei näy mailla halmeilla ja fiilis on talvisen sijaan syksyinen. Tai siitä, että tämä nyt vaan on niin pirun hyvää. Syön omenasosetta eniten maustamattoman jogurtin kanssa. Se sopii myös kastikkeeksi letuille tai muille leivonnaisille. Lapsena tuli syötyä omenasosetta rapean paahtoleivän päällä. Kokeilin tätä yhdistelmää äskettäin ja se toimi yllättävän hyvin. Mielestäni omenasose ei kaipaa lainkaan sokeria, mutta sitä voi lisätä makunsa mukaan, jos kaipaa makeampaa omppuherkkua. Yleensä teen tätä sen verran pienen annoksen, että sitä on turha pakastaa. Pakastaessa sose kannattaa pakata valmiiksi sopivan kokoisiksi annoksiksi.

Omenasose
1 kg omenoita
1 kanelitanko
1,5 dl vettä

Kuori omenat (ei tarvitse kuoria, jos käytät suomalaisia omppuja), poista siemenkodat ja pilko omenat pieneksi. Laita vesi ja kanelitanko porisemaan kattilaan ja lisää kohta omenat. Keitä omenoita niin kauan, että ne pehmenevät, mutta eivät vielä ole ihan muusina. Sekoittele keittämisen aikana. Lisää tarvittaessa tilkka vettä, jos keitos uhkaa palaa pohjaan. Poista kanelitanko. Soseuta sauvasekoittimella tai jäähdytä ja soseuta tehosekoittimella. (Hienompaa sosetta varten keitä omenat ihan pehmeiksi ja painele sose siivilän läpi.) Lisää halutessasi sokeria - mielestäni tämä ei lisää makeutta kaipaa.

Raikkaat ja rapsahtavat vietnamilaiset kevätrullat

Luulin aiemmin, että kevätrullat tarkoittavat vain rasvassa paistettuja kääryleitä. Sitten kuulin jokunen vuosi sitten näistä aivan toisenlaisista kevätrullista, jotka ovat täynnä tuoreita vihanneksia. Olin kuitenkin hieman epäileväinen - ei kai mauton riisipaperi tekisi salaatista mitään salaattia ihmeellisempää. No, olin väärässä. Se riisipaperi ei ole mitään erikoista, mutta kokonaisuutena tämä ruoka on melko koukuttava. Kätevästi sormin syötäviä salaattikääryleitä, joita voi dipata törkeän hyvään kastikkeeseen... oi kyllä kiitos.

Rullien juttu on tuoreus, joten näitä ei kannata tehdä enempää kuin jaksaa sillä hetkellä syödä. Jääkaapissa rullat kovettuvat helposti. Rullien tekeminen on mukavaa, mutta se vaatii jokusen tovin näpräilyä, joten kiireessä kannattaa valita jokin toinen resepti. Katkaravut pois jättämällä tästä saa mainion kasvisruoan.

Vietnamilaiset kevätrullat katkaravuilla
riisipaperia
ohuita riisinuudeleita
2-3 porkkanaa
1 kurkku
2 avokadoa
salaattia (esimerkiksi tammenlehti, punainen salanova, romaine)
katkarapuja
tuoretta korianteria
tuoretta minttua

Valmistele ensin täytteet:

Kuumenna vettä kattilassa (ei tarvitse kiehua) ja lisää riisinuudelit, anna liota muutama minuutti ja siivilöi. Leikkaa porkkanat ja kurkku ohuiksi tikuiksi. Leikkaa avokado siivuiksi. Revi salaatinlehdet pienemmiksi. Sulata katkaravut ja mausta halutessasi sitruunalla. Irrota lehdet tuoreista yrteistä.

Täytä seuraavaksi rullat:

Ota iso ja laakea astia, jossa mahdut liottamaan riisipapereita. Täytä astia lämpimällä vedellä. Liota riisipapereita yksi kerrallaan kulhossa, kunnes ne ovat pehmenneet. Sopivan liotusajan oppii nopeasti kokeilemalla. Nosta riisipaperi lautaselle ja suorista se varovasti. Pienet reiät eivät haittaa, mutta koeta silti olla repimättä haurasta paperia. Aseta haluamasi täytteet keskelle rullaa melko lähelle alareunaa. Taita alareuna täytteiden yli. Taita vasen ja oikea sivu rullan päälle. Rullaa kiinni mahdollisimman tiukaksi paketiksi.

Rullien kanssa on ehdottomasti oltava hyvää dippikastiketta. Suosittelen alla olevaa loistavaa aasialaishenkistä ihanuutta, mutta jos haluat päästä helpommalla, voit dipata rullia myös pelkkään soijakastikkeeseen tai vaikkapa sweet chili sauceen.

Dippikastike rullille
2 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä
0,5-1 limen mehu
1 rkl sokeria
1 rkl soijakastiketta
1 rkl kalakastiketta
1 tl riisietikkaa
1 dl vettä

Pilko valkosipuli ja chili mahdollisimman pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Täydellisyyttä hipova kinuskikastike

Tässäpä on takuuvarma suosikki mihin tahansa illanistujaisiin. Kirpeät omenat dipattuna makeaan kinuskiin... voi hyvää päivää, miten loistava yhdistelmä. Omenalohkoja kannattaa varata riittävästi. Jos ne loppuvat kesken ja kinuskia on vielä jäljellä, voit huomata syöväsi kinuskia suoraan sormella kulhosta...

Kinuskikastike kanelilla ja kardemummalla
2 dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
kanelia
kardemummaa
ripaus suolaa
nokare voita

Mittaa kerma, fariinisokeri ja sokeri pinnoitettuun kattilaan. Kuumenna kiehumispisteeseen ja anna poreilla keskilämmöllä välillä sekoitellen 7-10 minuuttia, kunnes se on paksuuntunut. Voit testata, onko kinuski valmista, tiputtamalla sitä lasiin, jossa on kylmää vettä. Jos kinuski liukenee osittain veteen, jatka keittämistä - jos se muodostaa ehjän nokareen, kinuski on valmista. Lisää loput ainekset ja sekoita tasaiseksi. Tarjoa esimerkiksi omenalohkojen kanssa tai jäätelön päällä. Jos kinuski on jähmettynyt liikaa, voit varovaisesti lämmittää sitä hetken mikrossa ennen tarjoilua.