Olin viime viikonlopun Turussa ja oli niin ihanaa! Äipän kasvihuoneesta löytyi aivan hervottoman kokoiseksi villiintynyt viherminttupuska, joten meillä ei tietystikään ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin tehdä mojitoja. Mojito on kaikkien aikojen lempparidrinkkini ja siinä yhdistyy niin monta hyvää juttua. Mintun ja limen liitto on täydellinen ja suuhun ajautuvat sokerihiput kruunaavat koko homman. Nam! Mojitojen tekemisessä on mielestäni pari ihan ehdotonta juttua, joita ilman mojito ei ole mojito. Ensinnäkin mintun pitää olla vahvan makuista. Itse kasvatettu viherminttu on paras vaihtoehto, mutta jos sitä ei ole saatavilla omista yrttipenkeistä, kannattaa ostaa kaupasta se (kalliimpi) vahva minttu, ei sitä melko mautonta tavallista minttua. Toiseksi on tärkeää, että mojitossa käytetään tummaa ruokokidesokeria, ei tavallista valkoista kidesokeria. Lasi kannattaa myös täyttää ihan täyteen jääpaloja (kuvassa liian vähän, kun jääpalat loppui kesken ja piti tehdä kompromisseja...), jotta maku ei laimene liikaa.
Mojito
puolikas lime
10-12 (viher)mintun lehteä
2 rkl ruokokidesokeria
0,5 dl vaaleaa rommia
reilusti jääpaloja
1,5-2 dl kivennäisvettä
Leikkaa puolikas lime neljään lohkoon. Laita korkeaan lasiin limelohkot, mintun lehdet ja ruokokidesokeri. Survo hetki niin, että limestä irtoaa mehua ja mintun aromit vapautuvat. Kaada lasiin vaalea rommi ja lisää sen jälkeen lasi täyteen jääpaloja. Täytä lasi kivennäisvedellä, pyöräytä pari kertaa ainekset sekaisin pitkällä lusikalla (mutta älä sekoita liikaa, jotta sokeri ei liukene), lisää pilli ja tarjoile. (Toista.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti