... tomaatti-mozzarella-pestoleivät pelastavat aina. Ja juu, tiedän, että tämä ei ole varsinaisesti mikään resepti. Haluan silti lisätä sen tänne - ihan vaan muistutukseksi siitä, että kun hommat tökkii ja liian kunnianhimoiset leivontayritykset ja uusien reseptien kehittelyt menevät metsään, on aika palata perusasioiden ääreen.
Vaikka onkin kesä, mulla ei ole käytännössä yhtään vapaa-aikaa, kun kaikki aika menee joko töihin tai opiskeluun. Onneksi mulla on mukava työ ja kiinnostava opiskeluaihe! (Mutta täytyy kyllä myöntää, että odotan jo aikaa, että ehdin taas patojen ja pannujen ääreen. Olen diagnosoinut itselleni keskivaikean keittiö-eroahdistuksen.) Niinä harvoina vapaahetkinäni olen sitten rientänyt keittiöön innosta puhkuen, mutta lonkalta vedetyt reseptit ovat olleet enemmän tai vähemmän katastrofeja. Sitten ajattelin, että jos kerran kokkailuaikaa on niukasti ja uusintayrityksiin ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta, on syytä pysyttäytyä tutussa ja turvallisessa.
Ja mikä olisikaan tutumpaa ja turvallisempaa kuin tomaatin ja mozzarellan yhdistäminen? Tuo klassikko on klassikko syystä: tämä on vaan niin hyvää. Vielä kun lisätään pesto mukaan kuvioihin, voidaan puhua jo taivaallisen hyvästä makuyhdistelmästä. Muistan aina ensi kerran, kun maistoin pestoa. Olin kesäduunissa turkulaisessa ulkoilmakahvilassa ja siellä oli tarjolla juurikin tomaatti-mozzarella-pestoleipiä. En ollut maistanut niitä, koska pesto näytti mielestäni epäilyttävältä vihreältä mönjältä. No, siinä kerran siivoillessani nostin lusikan pois pestopurkista ja siitä lensi pieni pisara pestoa suoraan huulilleni. Sitten minulle kävi juuri niin kuin Pieni suklaapuoti -elokuvassa käy sille nihkeälle suklaapuotia vastustavalle pormestarille. Ihan samalla tavalla kuin tämä pormestari, joka sai murusen suklaata huulilleen ja varovasti maistoi sitä ja joutui sen jälkeen täysin estottomaan suklaahurmioon ja mätti sitä naamaansa niin paljon kuin ehti, minusta tuli siinä hetkessä pestohullu. En nyt sentään vetänyt pestoa suoraan purkista, mutta aikamoinen suurkuluttaja minusta tuli. Olen kokeillut tehdä pestoa myös itse, mutta tämä on yksi niistä harvoista tuotteista, joiden kohdalla valmis purkkiversio on ihan yhtä hyvää kuin itse tehty.
Tee leivät näin:
Leikkaa rapeakuorista leipää (esim. Vaasan ohraleipää tai itse tehtyä pataleipää) siivuiksi ja halutessasi paahda leivät. Levitä leiville reilusti pestoa ja salaatinlehtiä. Asettele päälle mozzarellaa, tomaattia ja basilikanlehtiä. Viimeistele mustapippurilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti